Ninjasta RTVA

Viikko ässämmien jälkeen mentiin pyörähtämään Kouvolaan Kymenkennelpiirin piirimestaruuksiin kuokkimaan. Piirimestaruudestahan ei tietenkään voitu kisata, mutta normisti pisteitä jaossa myös "ulkopiiriläisille".

Rata oli varsin mukava, mutta sisälsi muutaman kohdan, jossa piti olla omissa ohjausten ajoituksissaan, koiran haltuunotoissa ja ihan vaan niissä perus linjauksissa tarkkana. Ninjalla oli viikolla treeneissä joku musta aukko tuplasaksalaisten kohdalla ja ne oli molemmat ratapiirustuksessa... Ihan pisti naurattamaan ratapiirustuksen nähtyäni. :D Mikä munkkituuri!

Otin ennen radalle menoa molemmat saksalaiset kerran ja sitten herran haltuun.. Radan jälkeen en osannut yhtään sanoa, miten meni. Tuntui hyvältä, mutta toisaalta pisteitä voi ottaa niin monesta kohdasta. Odottaminen oli sietämätöntä, mutta se lopulta palkittiin. Ninjan nimi sanottiin viimeisenä kisakirjojen jaossa eli meille 1.sija MESHYV96p ja RTVA!

palkintojenjako (c) Tuija Hietanen

 Tämä valionarvo on sellainen, etten sitä olisi vuosi sitten uskonut. Itsepäiselle ja urautuneelle, aikanaan ohjaajan osaamattomuutta vahvasti pakotekoulutetulle, yli 10v eläimelle kun alat opettaa "rallytemppuja"... Tuntui se aluksi kuin äyskäröisi järveä veneen puolelta toiselle. En ole itse esimerkki ohjaajasta, joka treenaa määrällisesti paljon ja jolla toistomäärät olisivat koskaan erityisen suuria. Vaikka tietyllä tavalla tulostavoitteellinen olenkin, on aina matka päämäärää tärkeämpi ja uskon matkasta nauttimisen vievän aina lopulta perille asti. Niinpä tämänkin lajin kohdalla tavoitteet ovat nousseet edistymisen myötä.

kuva SM-karsintaradalta, vetreä 10v palkkautuu sosiaalisesti radan jälkeen

Alkuvuodesta perehdyimme jo hieman MES-luokan juttuihin ja ehdimmekin käydä keväästä muutaman kokeen. Kuitenkin isäni äkillisen poismenon myötä päätin jättää rallytokon kesäksi kokonaan tauolle. Syksyn tullen herättelimme rallytokoa ja kävimme muutamassa kokeessa. Aluksi homma oli ihan kadoksissa, mutta pikkuhiljaa alkoi taas sävel löytymään.

oikean puolen seuruu, tuo suurin voitto tuollaisen urautuneen karvaisen kanssa koko rallytokon ylemmissä luokissa

Ystäväni kysyi minulta muutama päivä valioitumiskisan jälkeen, miten saan enää motivaatiota treenaamiseen? Aionko osallistua ensi vuoden SM-kisoihin? Rehellisesti sanottuna en ole kiinnostunut kilpailemaan saati tähtäämään ensi vuoden SM-kilpailuihin. Rallytoko on ollut alusta asti Ninjan eläkelaji ja mielenvirkistystoimintaa. Toki tulokset (jos osallistumissääntöjä ei muuteta) ässämmiin on meillä nyt olemassa eli halutessa mahdollisuus osallistumiseen on. Mutta eiköhän ole Ninjan kisaamiset kisattu ja enää vaan humputellaan ja pidetään fyysinen ja psyykkinen virkeys yllä. Ja valmistaudutaan 11v juhliin. :)

(c) Tuija Laurila

Ninja rallytoko SM7

Oli kyllä niin huimaa, ettei mitään rajaa! Mielettömän siistiä päästä kisaamaan liki 11v koiran kanssa vielä yhden lajin ässämmät. Vielä kun karsinta MES-kisaajille oli aika korkeilla pisteillä, oli jo voitto päästä mukaan geimeihin. Tavoitteena minulla oli pitää pää kasassa, vaikka kuplia varmasti olikin luvassa. Ninjan osaaminen ei vielä kata kaikkia kylttejä ja joissain kylttiyhdistelmissä olisi paljonkin tehtävää. Mutta valmista ei meistä varmasti tässä lajissa tulekaan, sen verran laiskaa on Ninjan treenaus koko tämän meidän rallytokon historian ajan ollut. :) Tämä on meille sellainen iloinen eläkelaji, jossa saa veteraanikin aivopähkinöitä. 

Aamu alkoi meidän osalta karsintaradalla, joka oli varsin hauska ja sisälsi ohjaajalle mietittävää linjauksien sekä spiraalin ja pujotteluiden osalta. Erilaiset törpöt ja sisäänmenojen/poistumisten mietintä tuo heti lisää mielenkiintoa rataan. Radalla sattui kaksi tyhmää mokaa, itse jännityksissäni ohjasin huonosti ja piti sitten uusia ne kyltit. Ja tietysti se perinteinen yksi -1p vinous myös. Mutta tehtiin silti huisin hyvä suoritus ottaen huomioon mun hurjan jännityksen! Ja Ninjalla ei mennyt autopilotti päälle, vaan oli kuulolla koko radan ajan. Hyvä mummo <3

edestä puolenvaihto kieli keskellä suuta

kutsu koira -kyltillä

Karsintaradan ratapiirustus

 Finaaliradalle karsittavien tietoa saatiin odotella ihan rauhassa, joten välissä ehti kyllä höpöttää sen sadan eri ihmisen kanssa, shopata kojuilla ja syödä kaksikin kertaa. :D Oli todella mukava kuulla, että Ninjan kanssa oltiin sijalla 14./60 ja kun 20 parasta karsintaradalta pääsi finaaliin, eli me oltiin niiiin jatkossa!

Finaalirata oli siten taas todella simppeli, ruhtinaallisilla kylttiväleillä ja ei mitään erikoisuuksia. Kuka olisi arvannut? Tästä huolimatta moni hurjat pisteet karsintaradalla tehnyt meni ja "mokasi" finaalissa. Tulostaso kokonaisuudessaankin tippui yllättävän paljon karsintaradasta. Ninjan kanssa tehtiin kohtuu siisti rata, mutta tottakai onnistuin taas hässäköimään parin kyltin ohjaukset. Tätä se on, kun ei ole treenannut ja lähtee ässämmiin vaan nauttimaan mahdollisuudesta kisata. :) Pisteitä kuitenkin mun mokista huolimatta saatiin kasaan 91 ja sillä oltiinkin finaaliradalla 4. parhaita. Treenikaverit Anna ja Peppi samoilla pisteillä kolmanneksi meitä nopeammalla ajalla. :) Jos vertaa sitä, että karsintaradalla teimme 2p paremman tuloksen ja sijoitus oli 14... :D

Finaalin ratapiirustus

Yhteistuloksissa Ninja olikin sitten SM7 eli paransi sijotustaan karsintaradalta 7 pykälää. Ei huono! Ninjan osalta parasta kisaamisessa ja kokeissa käymisessä on ollut se, ettei käytännössä epäonnistumista tapahdu ikinä. Eikä sitä pitkät reissut tai koepäivät ole koskaan rassanneet niin, että se vaikuttaisi suorituksiin mitenkään erityisemmin. Koirien ja ohjaajien väsyminen tuntui näissä geimeissä olevan monella ongelma ja silloin virheitä helposti tuleekin. Meillä oli (ja on) puutteita teknisessä osaamisessa sen verran paljon, että sijoitus näinkin hyvin oli äärettömän iloinen yllätys. :) Vuodessa on tuollaisen kaavoihinsa kangistuneen vasemmalla seuraajan ja takapuolen maassa hilaajan saanut aika hyvin rallyn temppujen maailmaan. Mutta ohjaajalle tämä vasta onkin ollut valaisevaa ja mielenkiintoista! Todellista laatikon ulkopuolella toimimista, poissa mukavuusalueelta.

Ninja nauttimassa huomiosta ihmisten keskellä, voiko parempaa enää ollakaan!

Kilpailu oli hyvin järjestetty ja päivä oli pituudestaan huolimatta äärettömän hieno kokemus. Ja tämä oli tietysti ihana jakaa hyvien ystävien ja parhaan kisakaveri-mummokoira Ninjan kanssa <3 !