Ninjalle toinen EVL1 !

Noniin, elikkäs saatiin paikka Tuulokseen tokokokeeseen 23.5. Jes! Tää koepaikkojen metsästys on niin tuskallisia, että meinaa välillä usko loppua.

Treenit ei oo mennyt, missään mielessä, ihan niiko siellä kuuluisassa Strömssössä. Eikä mennyt kyllä kokeessakaan ihan kuten oli suunniteltu, mutta onneksi kuitenkin riittävän hyvin. Ilmakin oli tällä kertaa suosiollisempi, vettä satoi kyllä aamulla ja sitten ajoittain ripsoi vähän. Mutta ei millään muotoa häiritsevästi ajatellen suorituksia. Ja me ei oltu ekoja! Suoritettiin numerolla 5 eli ekan paikkisryhmän vika koirakko.

Ensin paikkikset. Yksilöliikejärjestyskin oli sekoitettu ja kehässä oli liikkuri sekä apuliikkuri. Kehä oli suunniteltu niin, että lähes suoraan siitä mihin edellinen liike loppui, seuraava alkoi ja setti vedettiin yhteen putkeen _haipakalla_. Tykkään itse kovasti tuollaisesta, ettei tarvi venailla puolta päivää. :) Hyvin oli muutenkin järkätty koe, oltiin aikataulussa ja hommat toimi hienosti.

Ainoa ahdistuksen aihe liikejärkkään oli tuo, että ohjatun jälkeen suoritettiin tunnari ja vielä samaan suuntaan lähes samasta kohtaa (kaks metriä oikealle sivuun) ohjatun kanssa. Lisäksi merkkiä (mitään merkkejä ei missään kohtaa siirretty) tai ohjatun kapuloita ei kerätty pois. Siis tunnarille lähetettäessä lähetettiin myös suoraan kohti ohjatun kapuloita! Ohjattua ajatellen toivoin oikeaa arvonnassa, sillä vasemmalla oli paljon merkkejä (ruutu + zeta) ja nyt on treenattu sitä "vaikeaa oikeaa" niin paljon. Lisäksi sitten ei olis näkynyt ne ohjatun kapulat samassa linjassa tunnarin kanssa.  Mutta tietysti arvoin sen vasurin. :D

Kova tuuli häiritsi tunnarissa suorituksista päätellen lähes kaikkia koiria (EVL 10kpl), eikä Ninja tehnyt siitä poikkeusta. Sukkajalalle tunnari on muutoinkin vaikea liike, saati jonkun noutoliikkeen jälkeen, ulkona kun ilma liikkuu. Mielellään nappaisi viereisen kapulan, kun saa hajun tuulesta. Hätähousu.

Noniin, mutta siis liikkeet ja kommentit:
paikkamakuu: 8 (käskytin ensin Hunnin käskyllä ylös, joten vaati tietty toisen käskyn..)
paikkaistuminen: 10 (siellä nakotti kiltisti)
metsku: 10 (siisti)
luoksari: 9 (seisominen valui)
seuruu: 10 (siisti, antoi ääntä pikkuaskelhässäköinnissä mutta tuomari ei tuulelta kuullut)
ruutu: 0 (en viritellyt ruutuun, koska välissä merkkejä joihin pelkäsin fiksautuvan - kuvitteli tekevänsä ohjattua - keskeytin ettei mene ulos kehästä)
zeta: 10 (maahan vinoon)
ohjattu: 10 (kuvitteli tekevänsä oikean, meni merkille siten, mutta vaihtoi kiltisti vasuriin ja ei mennyt merkkihäiriöihin)
tunnari: 7 (meinasi mennä tuulen alapuolen viereiseen, mutta otti kuitenkin oman - mie sekoilin ja tiputin luovutuksessa kapulan ja heitin sen maahan ja jouduin sen sieltä kalastelemaan, Ninja ennakoi sivulletulon tässä mun suoristautuessa, tein varmaan jonkun käsivammaliikkeen)
kaukot 10 (oiskohan liikkunut ehkä 5cm, seisomasta maahan ei näyttänyt ihan puhtaalta)

arvokas puunpala

Eli yhteensä 263p ja 1.tulos! Tosi kiva nollailla tota ruutua, se kun on -40p.. Mutta on vaan vielä niin vaikeaa Ninjalle, mie kun en ole osannut kertoa Ninjalle vielä miten toi liike oikeasti menee. En tajua miten jonkun noin yksinkertaisen asian opettaminen voi olla noin vaikeaa.

Kokeessa oli kivaa olla, vaikka mie töpeksin ja koirakin söhläsi, mutta kuitenkin. Tuli myös moneen kertaan hyvä mieli, kun muut ihmiset olivat huomanneet saman ja tulivat siitä kertomaan. Ilo näkyy ulospäin ja tekee myös muille hyvän mielen. :)

Pätevä Sukkis häiriötreeneissä (jossa mm. merkki oli kuvaajan takana piilossa)

Meillä on nyt koepaikka 13.6 kokeeseen eli 3vk aikaa koittaa selittää Ninjalle, mikä ero ruudussa ja ohjatussa on ja saada se käsittämään kumpaa liikettä on milloinkin tekemässä. Lisäksi pitää saada varmuutta tunnariin tuulessa. Tietysti muissakin liikkeissä on tekemistä, ylläpidettävää ja varsinkin luoksarissa ihan treenattavaa. Jotenkin vaan menee kaikki aika ja energia sarjaan ruutu-ohjattu-tunnari ja sitten muut liikkeet on "vaan semmosia välissä otettavia palkattomia juttuja".

Lisäksi sen päätin, että suoritan asennemuutoksen treeneihin. Kokeessa oli niin kivaa tehdä yhdessä! Pitää keskittyä myös treeneissä oikeasti siihen koiraan ja antaa itsestään myös kaikki huomio. Eikä neuvoa apparia, liikkuria, siirrelä vielä itsekin jotain kamoja ja vasurilla antaa pala nakkia koiralle. Lisäksi mie oon kolme kertaa treeneissä ihan totaalisesti passivoitunut, kun treeni meni mönkään ja muutenkin vitutti kaikki. Ärsyttää ihan, miten antaa tollaisten asioiden vaikuttaa itseensä. Mutta nyt loppu tämmönen tyhmyys ohjaajalta!

Hunninpoikaset täällä jo viikon

Ihan käsittämätöntä, miten hurjaa vauhtia Hunninpoikaset oikein kasvavat! Nyt on pötköillä ikää jo 8pv ja kuten kuvista huomaa, kasvu on huimaa. Lapset ovat olleet ruoka-aikaan kotona. ;)

tällä on samanlainen läski, eikun siis sertipää, kuin isipapalla :--)

Ninjalle EVL1

Mie kuvittelin jo julkaisseeni tämän, mutta onkin jäänyt luonnoksiin. Noh, parempi myöhään kuin ei silloinkaan!

Saatiin viimeistä viimein koepaikka Ninjan kanssa ja vieläpä Espooseen. Olisin niin voinut kuvitella, että ennemmin tuolta ylempää tärppää.. :o Collieyhdistyksen järkkäämä koe, hiekkakenttä palolaitoksen vieressä. Sää oli vähemmän mairitteleva, me suoritettiin numerolla 1 ja erikoisvoittajaluokka aloitti kokeen. Oli kyllä järkyttävän jännää, elämän eka evl-koe ja en edes nähnyt kehää ennakolta.

kenttä ilmoteltasta kuvaten

liikejärjestys ilmopisteen vieressä auton lasin takana suojassa sateelta

En ollut koskaan tajunnut, että liikejärjestys on tiedossa ennakolta. Ilmeisesti sen pitäisi jotenkin auttaa jäsentämään kehää ekana suorittavalla..? Itselle riitti kapasitetti siihen, että alkaa tunnarilla ja sitten on ruutu. :D Ja koska jännitti ja en tiennyt miten kehä menee, ajattelin "vähän varmuuden vuoksi" viritellä Ninjaa ruutuun. Virittelin siis kehään mentäessä ennen paikallaoloja. Sitten tietty tunnarin jälkeen ja koska liikkuri vei tunnaritikut sihteerien telttaan, ehdinkin viritellä ihan huolella (lue: liikaa). Eli ei Ninja mitään merkkiä nähnytkään, enhän mie tyhmä edes sille sitä viritellyt kunnolla.. Suoraan siis sinkosi elukka ruutuun. Uups. Siinä sitten pysäyttelin ja koitin ohjata merkille, mutta eihän se sinne osannut. Tietenkään. Eihän tuollaista ole edes treenattu. Jännitys saa ohjaajassa aikaan kaikkea järkevää toimintaa!

Mutta siis liikkeittäin vähennysten syyt:
- seuruussa irtoaa juoksun käännöksissä ja pompottaa liian innokkaana
- zetassa pitäisi olla nopeampi makuu (ai tonne veteen?! t. Ninja)
- luoksetulossa pitäis olla nopeampi makuu (kts. yllä :P) ja minun koulutusvirhe; korjaa vaan asentoa edessä sivulle-käskyllä
- ruutu ei liikkeenä toteudu, uups
- tunnarissa meni ohi omasta rivin loppuun ja palatessa nappasi oman
- ohjatussa vino loppu pa

Säästä huolimatta Ninjalla oli kiva ilme, meillä oli ruutua lukuunottamatta kisakupla kondiksessa ja liikkurikin mahtui meidän kuplaan. :) Kaikesta säädöstä huolimatta saatiin siis 259p ja I-tulos. Jes! Projekti kolmikirjain vol2 etenee.

ps. Kokeessa sai valkkari TK4, kuin hienoa! Ohjaajan auto oli todellisen koiraharrastajan auto, katsokaa vaikka tätä kojelautaa:

Foolproof Koot ovat täällä!

Viime yönä syntyi 2 poikaa ja 3 tyttöä. Synnytys sujui kuten kuuluu, emä Tilkku ja pikkupötköt voivat hyvin. :) Hunnia saa siis tästä eteenpäin tituleerata myös isäksi.

Tilkku ja mötkylät

Hunni näyttelyssä

Hunni pääsi tänään Harjavaltaan juoksemaan ympyrää ja seisomaan paikallaan. Suunnitelmaan ei kuulunut jalkavammainen omistaja, 3 viikon liikuttamattomuus ja nolla treeniä mihinkään näyttelyyn liittyvään. En ollut yhtään ajatellut, kuinka kivasti kierroksille Hunnin saa kun yhdistää kuvioon vielä kivan juoksuisen nartun siihen viereen ja kehän ulkopuolisen muiden koirien avustamisen. Mutta, elämä on.. :D

Ns. pakko-hoota lähdettiin hakemaan ja tuloksena olikin  AVO ERI1, SA, PU2 ja SERT, tuomarina Mile Aleksoski, Makedoniasta.
" Medium strong male. Correct bite. Correct set ears and tail. Good topline. Correct angulations and moving. "

 

 Ps. Tilkun synnytys lähenee ja maha on jo hyvänkokoinen. Jännitys alkaa siis tiivistyä! :))

Joskus on kapuloita rattaissa enemmän kuin tarpeeksi

Ensimmäisenä parhaat uutiset! Hunnin morsmaikku-Tilkun synnytys lähenee. Maha on alkanut pyöristyä ja viime viikolla saatiinkin kuva äitikoirasta. Laskettu aika on toukokuun puolivälissä, eli lähellä aletaan jo olla. Jännää! :)

Tilkku ja masuasukit "viikko viis"

Minä meninkin sitten ja reväytin oikean reiden vajaa 2vk sitten. Elikkäs saikkua ja kepin kanssa könkkäämistä on ollut ihan riittämiin. Valitettavasti myös näyttää sille, että toipuminen vie oletettua pidemmän aikaa. :( Onneksi kävely ilman keppiä alkaa hiljalleen luonnistua ja oikeanlaisilla kipulääkkeillä on saatu kävelykin normaalimmaksi. En olisi ikinä uskonut, että väärä liikerata kipeän reiden takia aiheuttaa niin paljon harmia muuhun kroppaan. Huh! Onni on pätevät fysioterapeuttiystävät ja kinesioteipit. <3

Noh, Ninja on ainakin levännyt (lue: lomaillut) sitten lauantaina siintävään ensimmäiseen EVL-kokeeseen. Nyt tuleekin mun koiraharrastus "uran" ensimmäinen kerta, kun en odota tulosta. Treenaamatta ei meillä ole homma hanskassa, joten menemme lauantaina vaan tekemään hyvän mielen (maksullisen)kisa(treeni)n. Pelkkä osallistuminenkin on hienoa, jalka kun meinasi sotkea senkin.

Oman seuran tokokoe siirtyi "kivasti" päällekkäin meidän kevätleirin kanssa, joten se koepaikka sitten oli ja meni. Listaus on tehty ja yritettykin jo uusia koepaikkoja. Toukokuun loppu/kesäkuu luulisi olevan jo sellaista aikaa, että ykköstulos olisi realistinen tavoite.

jalat solmussa :P

toisia voi sentään kouluttaa yksijalkaisena ;)

Koirien onneksi lenkit ovat järjestyneet minun rampautumisesta huolimatta aika kivasti. Iso kiitos kaikille ihanille! Tässä kuvat punaisten kouvostoliitto-lomalta kera "harmaan isännän".

lenkille menijät

lenkiltä palaajat

Jotta elämä olisi mahdollisimman hienosti, meni äitini ruttaamaan autoni kuskin puoleisen nokan. 40v ajoa ilman peltivaurioita, niin pitihän se putki nyt katkaista huimasti ottaen osumaa hiekoitushiekkalaatikkoon peruuttaessa pihasta. Onneksi mulla on hyvä vakuutus! Ja onneksi vauriot saatiin sen verran "teippailtua" (ilman teippiä, tosin :P), että ajaa voi huoltoon asti. Ruttunenäinen paku pääsee huoltoon kevätleirin jälkeen, kun uudet osat saapuvat Ranskasta. 

Jos onnistuminen ei ole tärkeää, ei tällöin mielentila ole oikea.

Ninjan kanssa treenit etenee ja ensimmäinen kokonaan kokeenomainen suoritus tehtiin pääsiäismaanantaina. Ja kyllä oli huisin jännää! :--) Jaoin aiemmin jo facebookissa pätkän, kolme ekaa liikettä. Instagramissa sitten tunnarista pätkän, koska se oli niin hiano! Tässä tää facessa jakamani video.

Oilin kommenttipaperit sisälsi paljon hymynaamoja. :) Yleiskommentit; koiralla hyvä fokus, sosiaalinen palkkaus ja teillä yhdessä The kupla! Oli kyllä tosi kivaa tehdä Ninjan kanssa, liikkeeissä alkaa olla jo osaamista ja voidaan keskittyä siis vaan pitämään hauskaa ja harjoitella taas kisakuplaa. Treenattavaa on vielä ihan teknisessäkin osaamisessa, paljon on tosin annettu "ikälisää" ja myönnytyksiä. Tavoitteenahan meillä on ainoastaan TVA ennen sääntömuutosta, joten turha kiinnittää huomiota epäolennaisuuksiin.

Koepaikkametsällä meitä on myös onnistanut ja jännitys alkaakin tiivistyä. Saa nähdä kuin oma pipo pitää ja kuinka paketissa saadaan homma vietyä kokeissa. Valvovia silmiä on myös luvassa, Korrille huomena ja Oililla käydään vielä kerran ennen koetta.

Ninja täytti tänään 9v. Miten aika juokseekaan, apua! Lahjaksi Nips pääsikin tänään ensimmäistä kertaa ulkokentälle tokottamaan. Tehtiin ruutua kahdesta eri suunnasta, ohjatun molemmat suunnat, jääviä rikotuin kaavoin, seuraamista ja tunnari. Eka tunnari sitten voittajan kokeen ulkona, tuulesta ja kasasta huolimatta oli ihan pro. Hieno Nips!

Ikä on vain numeroit, terveisin 9v pentukoira

Keskiviikkona Julle ja kumppanit eli Ninjan ekat lapset täyttivät kokonaiset 5v. Kuvien perusteella kaikki lapset ovat viettäneet kakkurikkaat juhlat. Onnea vielä kerran!

Torstaina ultra vahvisti tiedon, että Hunnin morsian Tilkku on tiine. Pieniä Hunniinoja putkahtaa maailmaan siis ensi kuussa. Niiiiin siistiä. :)))

Hunni pääsi verestämään muistojaan lasten kaitsemisesta pääsiäisenä, kun pieni käyttölabbis viihdytti meitä. Ei tartte kyllä yhtään ihmetellä Huun henkistä ikää, se on kyllä just sen 3kk. :--D Hunni pääsi myös opettamaan pennelille uimista, kun pätevänä löysi suolammen. Uimakausi siis korkattu myöskin pääsiäisenä!

Itä-Suomessa olikin jo paikoin ihan sulaa!

Lumet hupenee silmissä Lahdessakin ja kohta päästään vakkarimetsäänkin sulalle maalle

Mitenniin sukulaisia..? ;)

Hunni on päässyt nyt yhden kerran metsään hakuihin ja tämän perusteella onkin jo sotasuunnitelma luotu. Huisin kivaa, jännää ja mielenkiintoista. :)