HK2 aukikirjoitus

Saatiin paikka Tuusulaan 18.10 10 koiran kokeeseen. Siispä muutama täsmätreeni alle ja kokeeseen. :--) Aamulla "sai" raapia paksun jääkerroksen auton tuulilasista ja pakata mukaansa koko vaatekaapillisen toppavaatteita. Pakkasta oli kymmenkunta astetta, alla kesäkumit ja tie onneksi suht kuiva. Jännitys hyvin lievää. Erinomaisella ruokahalulla vedin aamulla suuren aamiaisen ja ajomatkalla jo osan eväistäkin. :0 Hups.

Ilmoittautuminen, koirien tarkastus ja arvonnat suoritettiin uimahallin parkkipaikalla. Aika hauskaa, että tämä oli minun 14. pk-koe ja ensimmäinen kerta, kun alkuhässäkkä oli jossain muualla kuin kentällä. Siitä sitten ajeltiin maastoon söpösti jonossa, meidän avoin luokka aloitti suoritukset esineruudulla.

home-made-kakkapussipussukka järjestyksen arvonnasta - aika hauska idea!

lucky number 7 !

 Jullelle siis ensimmäisenä ruutu, josta pyöreät 0p. Pakkanen teki Jullen (ja monen muunkin kokeessa olleen koiran) nenälle temput ja esineitä ei ruudusta noussut. Jullen kohdalla kyse on osaamattomuudesta, ei riitä koulutustaso tällaiseen. Ihan liian vähän treenattu ylipäätään, pakkasella ei ikinä, ja odottamisia ei ole tehty käytännössä lainkaan. Nyt kokeessa jouduttiin/saatiin odotella tosi kauan, tuli useamman koiran ohitus ja meidän edellä esineruutuun hlökunnalle vietiin vielä korillinen eväitä. Maalaistollolla oli varmasti ajatuskin hukassa ja sitten kun työskentely on tyyliä "juokse ja yritä törmätä hajuun" ei tuollaisessa pakkanen-ja-ilma-ei-liiku olosuhteissa nouse mitään.

Esineiden jälkeen odoteltiin pari tuntia henkilöhakuun pääsyä. Koealue oli jonkinlaisella ulkoilualueella ja alueella risteilikin ainakin yksi hyvin leveä hiekkapohjainen ulkoiluväylä. Monessa kohtaa miettiessä lähetyskohtia tuli katsottua, että miten saa vältettyä erinäiset vinoon lähtevät polut. Keskilinja oli hyvin ja selkeästi merkattu ja kulki alkuosastaan pitkin erästä polkua. Meidän kohdalla alueelle ei (ainakaan tiettävästi) osunut yhtään lenkkeilijää! :) Julle työskenteli itsenäisesti ja innokkaasti. Ja kuten olettaa saattoi, vähän liiankin itsenäisesti. Varsinkin jos tuomarilta kysyttiin.. :--D 200m alueelle tuli tehtyä vain 7 pistoa ja ihan koko aluetta (vasen viimeinen osa) ei edes tutkittu kun jo löytyi kaikki. Ilmaisut, hallinta, lähetykset ym. oli erinomaista, mutta vähäisen pistotuksen takia tuomari alensi työskentelyarvosanan hyvään eli hakuosuudesta 162p.

onnellinen hakukoira

Sitten maastosta lähdettiin ajelemaan kentälle. Hyvin oli koe järjestetty tältäkin osin, sillä sain seuralaisen perässä körötellä kentälle asti. Toki olisin sinne löytänyt navigaattorillakin, mutta kyllä tällaista palvelua silti osaa arvostaa. :) Ekasta parista toinen koira oli juuri tehnyt liikkeet kun saavuttiin paikalle. Ehdin siis hyvin käydä vaihtamassa kuulumisia tuttujen kanssa ja alkaa valmistautua tottikseen.

Jullen kanssa tehtiin ensin paikallaolo ja sitten vasta liikkeet. Meidän pari oli aikas äänekäs suorittaessaan ja levoton paikallaolossa, josta sitten lähtikin kesken meidän tasamaanoudon. Hieman hirtti harmaalla, mutta yllättävän hyvin sieti tuollaisen aivan uudenlaisen häiriön. Tottis on juuri niin kyhäelmä kuin tällä treenimäärällä voi olla, seisomisessakin ennakoi takapalkkaa.. :D Ainoa mikä oikeasti harmittaa on A-esteellä liukastuminen. Onneksi ei käynyt mitenkään!! Ehdin kyllä jo tosissani säikähtää. Eteenmenon virittelyä en pystynyt tekemään, koska tuomari tietysti kyttäsi meitä ihan vieressä, kun paikallaolevaa koiraa ei ollut. Mutta kyllä sitä taas on tyytyväinen siihen, kuinka tuo asia on Jullelle opetettu. Ketjuttamalla pelastaa tommoisenkin tilanteen. :)

Tässä video, jos siitä nyt mitään selvää saa. Kuvaajalta unohtui zoomin käyttö.

Kiitos äidille Jullen lainasta! Kiitos meidän hakutreeniporukka ja vierailemaan meidät ottaneet porukat. Kiitos kasvattaja-Sirpalle teknisestä tuesta! Hyvin vähällä treenaamisella tehtiin tämäkin HK2. Mitä sitä hinkkaamaan kun vähemmälläkin selviää, vai miten se meni.. Harmi että kausi loppui kesken, oishan sitä nyt parilla treenikerralla vielä sen HK3 tehnyt. ;)

Nyt Kouvolaan palaa HK2,JK1,BH Foolproof Gleam In His Eye. On se kyllä niin hauska harmaa, oikea hyvänmielen lainakoira. :) On se helppoa, kun on niin hyvä. Julle <3

Jullelle HK2!

Sepostus ja tottisvideo tulee huomena.. :) Julle <3

Projekti laina-Julle jatkuu

Olen saanut äidiltä luvan lainata Jullea "vielä kerran" ja tavoitteena onkin HK2 tälle syksylle.

Julle valmiina lähtöön!

Pääsin lauantaina Kouvostossa vierailemaan vieraaseen porukkaan ja saatiinkin Jullen kanssa "sokkotreeni". Tuli kyllä ohjaajalle niin tarpeeseen päästä ajamaan täyspitkä rata! Ja oli sykkeet aika korkialla, sen verta sai jännityksen pintaan.. :--) Ans kattoo kuin meidän käy. Treenit alkakoon!

Ohessa söpöjä kuvia harmaasta, kiitos Satu! Niin kiva huomata, miten hienosti tekee risteilyä hallinnan kautta. Kiltti Pulle! ;)

onnellinen

tuli kova hiki!

Piirimestaruuksissa alokkaan voitto

Hunni aloitti kisauransa tokon piirimestaruuksissa. Nostalginen olo, koska Ninjan kanssa meidän eka koe oli PM 2007 Imatralla. Eroja on toki paljonkin, Ninja oli silloin 1v 4kk ja Hunni nyt omassa aloituksessaan 2v 9kk. Ninjan kanssa ei oltu kummatkaan valmiita.. mie pyörryin (kannattaa unohtaa hengittäminen, kun jännittää niin kovaa!) ja Ninja ei edes oikeasti osannut liikkeitä. Nyt mie en pyörtynyt (:P) ja Hunni osasi liikkeet. Hieman kiire meinasi kyllä tulla, mutta ehdittiin kuitenkin hyppykin oppia!

Tuomarina oli Anne Nokelainen, aivan uusi tuttavuus minulle.

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen kytkettynä: 9,5
Seuraaminen taluttimetta: 9,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 10
Luoksetulo: 9,5
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10
Estehyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 10

Yhteensä siis 193,5p KP ALO1 ja 1./11

Hunni-Onni <3

Tuomari oli aika jännä kokemus, tykkäsi hirmuisen paljon käsitellä koiria kehään mennessä ja luoksepäästävyydessä. Saikin monta koiraa höpöttelyllä ja silittelyllä nousemaan ylös. Onneksi Hunnin kanssa ollaan treenattu, niin ymmärsi olla menemättä "ansaan". Hieno Huu!

palkintojenjakoa ootellessa..

Hunnin mielestä mitään sivuun siirrytä, syödään eväät kaikkien edessä!

Ohjaaja muikeana

Uuden koiran kanssa kokeisiin meno on jotenkin aina niin jännää.. Tärisin seuraamiset läpi ja sitten vasta pystyin keskittymäänn kisakuplaan. :D Suoritukseen olen kokonaisuutena tyytyväinen. Tulihan sinne muutama pieni vilkkaan, tempperamentikkaan ja ennen kaikkea kokemattoman nuoren elukan "tiplu" keskittymiseen, mutta varsin hienosti silti maalaistollolta. :) Treenit jatkuu ja BH suoritetaan vielä ennen talvea Huun kanssa.

Tässä vielä video, niin jokainen voi itse tuomita suorituksen

Niin ja oltiin seuran joukkueessa, joka sijoittui 3. Hyvä meidän joukkue!

pakollinen palkinto -pose

veikein ruisleipä ever !

Levottomat jalat kesäkuussa

Ohessa Hunnin seuruuta pätkä kesäkuulta. Se on niin ihanan luomu!

Vielä en ole ajatellut hommaa vakavoittaa. Saa nähdä tulenko sitä tekemään koskaan. :--) Haukkua on nyt testimielessä saanut sitten kevään nieluongelmien ja hyvin tuottaa. Eli mahdollisuus on ihan sitäkin kautta ottaa lisää, jos/kun tuntuu siltä. Olen kuitenkin enemmän tyytyväinen siihen, miten "auki" Hunni on. Eli naatitaan luomuilusta toistaiseksi. :) (ja koitetaan ottaa joku päivä treeneistä tuoretta videota...)

Mitä muuta meille kuuluu?

Jottei postaus muodostu äärimmäisen pitkäksi (minäkö laiska?), otetaan ranskalaisin viivoin.

- Koko alkuvuosi ja kevät meni Hunnin osalta ihan harakoille, kun koitettiin selvittää (lopulta nielurisatulehdukseksi rekattua) kurkun ongelmaa. Eläinlääkärien suosituksista syötettiin useita ab-kuureja ja lopulta sain vinkin kaveripiiristä, että leikkautappas nielurisat. Kunpa olisin tajunnut vaatia tätä aiemmin! Mutta tärkeintä, ehdottomasti, että koira tuli lopulta kuntoon!!
- Ninjasta tuli keväällä mummo!
- Hunnin jäätyä treenitauolle, sain ehdotettua koirien vaihtoa äidin kanssa ja Julle tuli "treenilomalle" Lahteen. 5vk rupeama huipentui HK1 kokeeseen ja tulos tuli. :)
- Sani täytti 13 ja yllätykseksi jouduin viimeisen palveluksen eteen. Onneksi tuli ultrattua se vatsa..
- Kävin kääntymässä Juhannuksena Kuhmossa ja siellä virisi ajatus, että josko Jullen saisi johonkin JK1 kokeeseen.. Niinpä takaisin tullessa Kouvolan kautta, Julle kyytiin ja soittelemaan paikkoja kokeeseen. Paras tulos oli 1. varasija. Siihen kokeeseen oli 2vk aikaa, joten armoton treenaus alkoi! Onneksi ei treenattu turhaan, sillä joku ymmärsi perua paikkansa kokeessa ja me päästiin areenalle. Seurauksena JK1.
- Nälkä kasvaa syödessä ja aloinkin mietiskellä, josko HK2 kokeen tekisi vielä harmaan kanssa.. Niinpä Julle on taas lainassa. :--) Toivottavasti treenit tuottaa tulosta JA saadaan koepaikka! Syksyllä kun tunnetusti hakukokeeseen pääsy on ainakin aiempina vuosina ollut varsin nihkeää.
- Kesän aikana Hunni on päässyt jokusen kerran hakumetsään ja työstön alla onkin rullailmaisu.
- Tottista Hunnille on rakenneltu, tavoitteena tälle syksylle BH. Valitettavasti Hunni sai kentällä päälleen toisen uroksen, joten ryhmäpaikallamakuun työstäminen tokoa ajatellen koki kolauksen. Katsotaan, annetaanko asian olla vai meneekö Huu PM tokoon.
- Ninja on Kouvolassa "vaihdossa", palaa remmiin kunhan Julle palaa kotiin. Kivasti reissullaan Ninja on päässyt eroon äksidentissä aiemmin lohjenneista kahdesta poskihampaasta ja etuhampaista. 

Ja sitten kuvatuksia:

Pöllyinen hammaslääkärin potilas

Hunni ukkojahdissa

taidekuva hallinnasta hakumetsässä :--D

Julle ukkojahdissa

Kaik yhes koos

Hunni the karvalelu..

..ja kiipeilytorni..

..ja tietysti puheopettaja. ;--)

Ikä ei tuo aina viisautta..

Jäljen jälkeinen onnellinen naama

yksi mummon muruista <3

Suuri suru on seuraus suuresta rakkaudesta

Your life was a blessing, your memory a treasure. 

You are loved beyond words and missed beyond measure.

17.4.2001-30.5.2014

30.5 oli aivan tavallinen päivä, silloin oli ainoastaan tarkoitus käydä poistattamassa hammaskivet Sanilta. Lääkärissä perus tarkastus ja vielä sydämen ultra.. Mutta sydäntä ei näkynytkään kasvaimen takaa. Käytännössä koko vatsa oli täynnä kasvainta. Oli siis hyvin helppoa tehdä päätös ja päästää Sani pois.

Sanin mukana meni pala minua, niin paljon muistoja ja kokemuksia. Sani opetti paljon. Sani on syy, miksi Hunnin isäksi halusin juuri Figon. Se halu tehdä yhdessä, se että tekeminen itsessään on jo palkka. Yhden ihmisen koira.

 Tässä viimeiset yhteiskuvat, jotka porukasta otettiin huhtikuussa

30.5 käytiin lenkillä kaksin jälkeenpäin ajatellen jostain taisin kuitenkin tietää...

Love means letting go….knowing you’ll be together once again. 

Deep in the heart, steadfast and devout, there burns the light of love that grief cannot put out.

<3