Kangasalan keikka

Jos eka koe oli vesilätäkkö, toisessa kokeessa sade loppui suorituksiin, niin tää kolmas oli jo ihan bueno. Aamulla valkeni aurinkoinen, lämmin päivä ja odotukset olivat tietysti korkealla. Koepaikkojen metsästys kun oli niin vaikeaa, että jo pelkkä kokeeseen pääsy oli liki lottovoitto. Ja nyt ei tarttenut edes toppavaatteita ja kurahaalaria! Aamu olisi ollutkin liki täydellinen ilma auton hälytysvalon syttymistä n.50 km ennen koepaikkaa.. :D Mutta kun on liikkeellä ajoissa, ehtii hyvin hitaamminkin perille.

Beetasalpaajat olis tullut tarpeeseen!

Noh, auto kiltisti kuitenkin huristi perille asti ja seuraava jännitysmometti saattoi alkaa. Koepaikalla oli jo muut EVL-kisaajat ja heistä 4 treenasi nurmella parkkipaikan päädyssä. Jaoimme saman ajatuksen; "Sweet, pitkä nurmi.." Kivasti näyttivät merkit ja kapulat uppoavan nurmeen. Minun ratkaisu tällaisissa tilanteissa tosin ei ole, eikä ollut nytkään, treenata. Ilmoittautumisen jälkeen minä palasinkin autoon harrastamaan henkistä hyperventilointia. Keinonsa kullakin. :--D

Last but not least!

Liikejärjestys oli nyt kahdessa osassa, kiva että päästiin testaamaan tämäkin vaihtoehto. :) Taas sekoitettu järjestys, mikä vaikuttaa olevan aika vakiokamaa. Ekassa kokeessa (josta muuten on vain 6vk ja se tuntuu liki eiliseltä.. :D) olin ihan ihmeissäni, miksi liikkeet ovat ylhäällä. Nyt kuitenkin ymmärrä jutun jujun, kehän seuraaminen ja oman tekemisen suunnittelu onnistuu paljon paremmin näillä etukäteistiedoilla.

Paikkikset tehtiin tietysti ensimmäisenä ja niistä nyt ei mitään kommentoitavaa Ninjan osalta. Useampi muu koira sitten tekikin kaikkea vähemmän koeohjeen mukaista. Täytyy myöntää, että osa kyllä pisti vähän hymyilyttämään näin ulkopuolisen silmin. Ei kyllä hymyilyttäisi, jos oma elukka keksisi toteuttaa itseään koetilanteissa.
 
istuminen: 10
paikkamakuu: 10

Mummo pönöttää (c) Nina Palmu

Ryhmäliikkeiden jälkeen koira autoon ja seuraamaan muiden suorituksia. Kivasti sain parkkeerattua auton niin, että pystyin istumaan sisällä ja seuraamaan kehää siitä. Luksusta suorastaan! Vaikka reiden revähdyksestä on jo aikaa, ei jalka toimi edelleenkään normaalisti ja väsyy nopeasti. Siispä oikein tällaiselle vammaisurheilija-ohjaajalle sopiva juttu.

Ruutu näytti tuottavan, kuten ennakolta epäilinkin, useammalle koiralle hankaluuksia. Merkit upposivat nurmeen, olivat siniset (kenellä tämmösiä on edes treenata?). Lopulta ennen meitä vain yksi koira löysi ruutuun. Tunnarissa näkyi myös hyvin erikoisia suorituksia. Osa koirista ei löytänyt kapuloille, jotkut kävivät jopa kehän ulkopuolella ja muutamat kapuloille eksyneet sitten maistelivat ja/tai toivat väärän. Olin hyvin hämmästynyt, kun ohjaajat eivät estäneet koiriensa kehästä poistumista JA tuomari ei reagoinut siihen mitenkään. Ei punaisella kortilla, ei pistevähennyksillä, eikä edes sanallisesti huomauttamalla. Pistin myös merkille muita seuratessa, että  ekan setin vikassa liikkeessä eli luoksetulossa tuomari jäi seisomisen juuri sen seisomisen merkin kohdalle. Huono meille, sillä luokaria ei olla ehditty treenata ja seisominen valuu kuin räkä poskelle.. :P Nooh, ei muuta kuin koira autosta ja kehään suoritamaan.

EVL osa 1:
seuraaminen: 9 (juoksun täyskäännökset....)
ruutu: 10 (JEEEEEEE!!!!!!)
tunnistusnouto: 10 (aivan kuin oppikirjasta, oli kyllä ansaittu kymppi)
luoksetulo: 8,5 (seisominen venyi ja annoin vielä liian myöhään käskynkin)

(c) Nina Palmu

Ruudusta tulossa, huomatkaa hyvin (not) näkyvä merkki :D (c) Nina Palmu

(c) Nina Palmu

Ekan osan jälkeen Ninja autoon ja itse taas seuraamaan muiden suorituksia. Ohjatussa nähtiin taas kehästä poistumisia (joita ei tuomari huomioinut arvostelussa taaskaan millään tapaa). Mietin että jännä arvostelua, mutta kyllä mulle pisteet kelpaa kyläkokeessa. :D Kun yhdellä ylimääräisellä pysäytyksellä, uudella suuntakäskyllä ja kehästä poistumisella (etsiessä kapulaa) saa vielä 10 kun loppuosa on ok. Kelpaa mullekin! Mutta neljännen koiran suorituksen jälkeen tuomari sitten huusi kaikki ohjaajat kehään. Enpä tiennyt, että tällaistakin voisi sattua. Tuomari nimittäin ilmoitti päättäneensä, että 5. ja 6. koirakko eivät suorita ohjattua alunperin suunnitellun liikejärjetyksen mukaisesti. Ohjattu nouto tehdään erillisenä, eri kohtaan kehää, sitten kun viimeiset kaksi koiraa ovat kakkososion muuten suorittaneet. Aiemmin jo liikkeet tehneet saavat halutessaan uusia.

EVL osa 2:
zeta: 10 (ok)
ohjattu
kaukot: 9 (liikkuu eteenpäin seiso-maahan vaihdossa)
metallihyppynouto: 10 (ok)

Tämän tokan osan jälkeen olikin jo ykköstulos varma. Hyvillä mielin siis taas koira autoon ja odottamaan meidän vuoroa suorittaa ohjattu nouto vähän niinkuin "jokerina". :)

(c) Nina Palmu

EVL osa 3:
ohjattu nouto: 6

Jos aiemmat liikkeet meni ihan odotetun kaltaisesti, niin ohjattu ei sitten mennytkään ihan niiko strömssöössä. Onnistuin arpomaan meille vasurin, joka oli alle metrin päässä kehän reunanauhasta. Auts! Merkille meno normi eli hyvin, siitä lähti kauniilla kaarella vasuriin, joten tietysti meinasi mennä ulos kehästä - TOP - uusi suuntaus josta _tietysti_ keskikapulan suuntaan - TOP- uusi suuntaus ja loppuosa fine.

Jos olisin tehnyt kuten muutkin ohjaajat ja olisin vain antanut koiran vetää ulos kehästä... Kerran se ei aiheuttanut punaista korttia, liikkeen nollaamista tai edes pistevähennyksiä. Ninjalla on välillä tosi laaja kaari ja mie treenaan muutenkin 7-8m etäisyyksillä vahvistaakseni kaarta. Tuollaista en ole koskaan tehnyt, että pysäytän sen kesken oikean suorituksen ja sitten siitä pitäisi jotenkin saada se kohtisuorasti sinne oikealle kapulalle. Tietysti se sitten lähtee keskikapulle, kun kuvittelee menneensä väärään suuntaan. Voihan höh!

Jälkeenpäin mietittynä tällaiseen ei toki kokeessa pitäisi edes joutua, sillä kehän suunnittelussa tulisi huomioida välimatkat kehänauhaan.  Mutta tulipahan todettua, että liike kestää kaksi käskytystä ja elukka on edelleen ohjattavissa. Meinasi kyllä hikeä pukata, huhhuh. :0

Mutta siis summa summarum, koska muilla meni huonommin kuin meillä, oli Ninja paras EVL koira pistein 295, KP ja kolmannen ykkösen turvin myös TK4. Autokin oli suosiollinen ja suostui kuljettamaan meidät (ja palkinnot! t. Ninja) takaisin kotiin. Voisi siis sanoa, että päivä oli kuitenkin ihan onnistunut.

Ylpeä Nips

En rehellisesti muista, koska viimeksi olisin jännittänyt näin kovaa. On kuitenkin mielettömän hienoa huomata, kykenevänsä suitsimaan jännityksensä ja toimimaan koiran kanssa kehässä. Yhden mokan tosin kehässä tein, jätin Ninjan kaukoissa luoksetulon jättökäskyllä. Uups :--D Mutta muuten oltiin hyvin kuplassa ja lähestulkoon nyt meni jo liikkeet kuten kuuluu. Viime kokeen jälkeen päätin, että kyllä me vielä se ruutukin onnistutaan kokeessa tekemään ja niin vaan tehtiinkin hienosti! Elämä on asenteesta kiinni. Ja näemmä tokokin.

" The only difference between fear and excitement is your attitude about it. "

Jes!! (c) Nina Palmu

It´s mine

Ei tartte miettiä, mistä Hunnin lelunsitomiset oikeen tulee.. :P

On sanomattakin selvää, että projektin saaminen maaliin näin 6kk aloittamisesta tuntuu todella hyvältä. Ei pelkästään siksi, että ei tarvittu hukkakäyntejä (lue: muita kuin 1-tuloksia), vaan myös siksi, että tällaisella aikataululla EVL-liikkeiden opettaminen kaavoihin kangistuneelle eläkeläis pk-koiralle on aika haaste. Varsinkin, kun kyseessä on tuollainen "halolla koulutettava palikka". :--) Mutta siitä olen kyllä samaa mieltä Oilin kanssa, että Ninjassa olisi hyvin potentiaalia enemmänkin tokottamaan. Toiset tekee mitä pystyy, mutta me tehdään mitä halutaan.

Iso kiitos vielä kerran meidän treenikavereille! Kiitos Oilille aivoriiheilystä, vinkeistä ja hyvistä treeneistä.  Ja ennen kaikkea kiitos Ninja, olet vähintään painosi verran kultaa karvaisessa paketissa <3 !

<3