perjantai 23. joulukuuta 2016

Harrastuskoiraa vailla?

Lapsia Hunnille ja Almalle syntyi 2+5. Terveet, sosiaaliset ja innokkaat tarmopesät ovat päässeet allekirjoittanutta pureskelemaan jo kahdesti ja toisena joulupäivänä menen kolmannen kerran puruleluksi. :)

Yksi urospentu olisi vapaana. Lisätietoja kasvattajalta. Luovutusiässä ovat 3.1 alkaen.



Valitettavasti hyviä kuvia mulla ei ole, kun kaikki aika käytännössä mennyt puruleluna/palluttaessa. Mutta tässä pari suttua.. :D






Ps. Hunnin ensimmäisen pentueen pennuista kaksi kuvattu ja kaikilta osin priimaa oli. Kevään tullen saadaan lisää lapsia kuville. :)

tiistai 8. marraskuuta 2016

Ninjasta RTVA

Viikko ässämmien jälkeen mentiin pyörähtämään Kouvolaan Kymenkennelpiirin piirimestaruuksiin kuokkimaan. Piirimestaruudestahan ei tietenkään voitu kisata, mutta normisti pisteitä jaossa myös "ulkopiiriläisille".

Rata oli varsin mukava, mutta sisälsi muutaman kohdan, jossa piti olla omissa ohjausten ajoituksissaan, koiran haltuunotoissa ja ihan vaan niissä perus linjauksissa tarkkana. Ninjalla oli viikolla treeneissä joku musta aukko tuplasaksalaisten kohdalla ja ne oli molemmat ratapiirustuksessa... Ihan pisti naurattamaan ratapiirustuksen nähtyäni. :D Mikä munkkituuri!

Otin ennen radalle menoa molemmat saksalaiset kerran ja sitten herran haltuun.. Radan jälkeen en osannut yhtään sanoa, miten meni. Tuntui hyvältä, mutta toisaalta pisteitä voi ottaa niin monesta kohdasta. Odottaminen oli sietämätöntä, mutta se lopulta palkittiin. Ninjan nimi sanottiin viimeisenä kisakirjojen jaossa eli meille 1.sija MESHYV96p ja RTVA!

palkintojenjako (c) Tuija Hietanen
 Tämä valionarvo on sellainen, etten sitä olisi vuosi sitten uskonut. Itsepäiselle ja urautuneelle, aikanaan ohjaajan osaamattomuutta vahvasti pakotekoulutetulle, yli 10v eläimelle kun alat opettaa "rallytemppuja"... Tuntui se aluksi kuin äyskäröisi järveä veneen puolelta toiselle. En ole itse esimerkki ohjaajasta, joka treenaa määrällisesti paljon ja jolla toistomäärät olisivat koskaan erityisen suuria. Vaikka tietyllä tavalla tulostavoitteellinen olenkin, on aina matka päämäärää tärkeämpi ja uskon matkasta nauttimisen vievän aina lopulta perille asti. Niinpä tämänkin lajin kohdalla tavoitteet ovat nousseet edistymisen myötä.
kuva SM-karsintaradalta, vetreä 10v palkkautuu sosiaalisesti radan jälkeen

Alkuvuodesta perehdyimme jo hieman MES-luokan juttuihin ja ehdimmekin käydä keväästä muutaman kokeen. Kuitenkin isäni äkillisen poismenon myötä päätin jättää rallytokon kesäksi kokonaan tauolle. Syksyn tullen herättelimme rallytokoa ja kävimme muutamassa kokeessa. Aluksi homma oli ihan kadoksissa, mutta pikkuhiljaa alkoi taas sävel löytymään.

oikean puolen seuruu, tuo suurin voitto tuollaisen urautuneen karvaisen kanssa koko rallytokon ylemmissä luokissa

Ystäväni kysyi minulta muutama päivä valioitumiskisan jälkeen, miten saan enää motivaatiota treenaamiseen? Aionko osallistua ensi vuoden SM-kisoihin? Rehellisesti sanottuna en ole kiinnostunut kilpailemaan saati tähtäämään ensi vuoden SM-kilpailuihin. Rallytoko on ollut alusta asti Ninjan eläkelaji ja mielenvirkistystoimintaa. Toki tulokset (jos osallistumissääntöjä ei muuteta) ässämmiin on meillä nyt olemassa eli halutessa mahdollisuus osallistumiseen on. Mutta eiköhän ole Ninjan kisaamiset kisattu ja enää vaan humputellaan ja pidetään fyysinen ja psyykkinen virkeys yllä. Ja valmistaudutaan 11v juhliin. :)
(c) Tuija Laurila

Ninja rallytoko SM7

Oli kyllä niin huimaa, ettei mitään rajaa! Mielettömän siistiä päästä kisaamaan liki 11v koiran kanssa vielä yhden lajin ässämmät. Vielä kun karsinta MES-kisaajille oli aika korkeilla pisteillä, oli jo voitto päästä mukaan geimeihin. Tavoitteena minulla oli pitää pää kasassa, vaikka kuplia varmasti olikin luvassa. Ninjan osaaminen ei vielä kata kaikkia kylttejä ja joissain kylttiyhdistelmissä olisi paljonkin tehtävää. Mutta valmista ei meistä varmasti tässä lajissa tulekaan, sen verran laiskaa on Ninjan treenaus koko tämän meidän rallytokon historian ajan ollut. :) Tämä on meille sellainen iloinen eläkelaji, jossa saa veteraanikin aivopähkinöitä. 

Aamu alkoi meidän osalta karsintaradalla, joka oli varsin hauska ja sisälsi ohjaajalle mietittävää linjauksien sekä spiraalin ja pujotteluiden osalta. Erilaiset törpöt ja sisäänmenojen/poistumisten mietintä tuo heti lisää mielenkiintoa rataan. Radalla sattui kaksi tyhmää mokaa, itse jännityksissäni ohjasin huonosti ja piti sitten uusia ne kyltit. Ja tietysti se perinteinen yksi -1p vinous myös. Mutta tehtiin silti huisin hyvä suoritus ottaen huomioon mun hurjan jännityksen! Ja Ninjalla ei mennyt autopilotti päälle, vaan oli kuulolla koko radan ajan. Hyvä mummo <3


edestä puolenvaihto kieli keskellä suuta

kutsu koira -kyltillä
Karsintaradan ratapiirustus

 Finaaliradalle karsittavien tietoa saatiin odotella ihan rauhassa, joten välissä ehti kyllä höpöttää sen sadan eri ihmisen kanssa, shopata kojuilla ja syödä kaksikin kertaa. :D Oli todella mukava kuulla, että Ninjan kanssa oltiin sijalla 14./60 ja kun 20 parasta karsintaradalta pääsi finaaliin, eli me oltiin niiiin jatkossa!

Finaalirata oli siten taas todella simppeli, ruhtinaallisilla kylttiväleillä ja ei mitään erikoisuuksia. Kuka olisi arvannut? Tästä huolimatta moni hurjat pisteet karsintaradalla tehnyt meni ja "mokasi" finaalissa. Tulostaso kokonaisuudessaankin tippui yllättävän paljon karsintaradasta. Ninjan kanssa tehtiin kohtuu siisti rata, mutta tottakai onnistuin taas hässäköimään parin kyltin ohjaukset. Tätä se on, kun ei ole treenannut ja lähtee ässämmiin vaan nauttimaan mahdollisuudesta kisata. :) Pisteitä kuitenkin mun mokista huolimatta saatiin kasaan 91 ja sillä oltiinkin finaaliradalla 4. parhaita. Treenikaverit Anna ja Peppi samoilla pisteillä kolmanneksi meitä nopeammalla ajalla. :) Jos vertaa sitä, että karsintaradalla teimme 2p paremman tuloksen ja sijoitus oli 14... :D

Finaalin ratapiirustus

Yhteistuloksissa Ninja olikin sitten SM7 eli paransi sijotustaan karsintaradalta 7 pykälää. Ei huono! Ninjan osalta parasta kisaamisessa ja kokeissa käymisessä on ollut se, ettei käytännössä epäonnistumista tapahdu ikinä. Eikä sitä pitkät reissut tai koepäivät ole koskaan rassanneet niin, että se vaikuttaisi suorituksiin mitenkään erityisemmin. Koirien ja ohjaajien väsyminen tuntui näissä geimeissä olevan monella ongelma ja silloin virheitä helposti tuleekin. Meillä oli (ja on) puutteita teknisessä osaamisessa sen verran paljon, että sijoitus näinkin hyvin oli äärettömän iloinen yllätys. :) Vuodessa on tuollaisen kaavoihinsa kangistuneen vasemmalla seuraajan ja takapuolen maassa hilaajan saanut aika hyvin rallyn temppujen maailmaan. Mutta ohjaajalle tämä vasta onkin ollut valaisevaa ja mielenkiintoista! Todellista laatikon ulkopuolella toimimista, poissa mukavuusalueelta.

Ninja nauttimassa huomiosta ihmisten keskellä, voiko parempaa enää ollakaan!

Kilpailu oli hyvin järjestetty ja päivä oli pituudestaan huolimatta äärettömän hieno kokemus. Ja tämä oli tietysti ihana jakaa hyvien ystävien ja parhaan kisakaveri-mummokoira Ninjan kanssa <3 !

perjantai 23. syyskuuta 2016

Harrastuskoiraa vailla?


Almalla on arvokisoista viestiltä PM1 2011, SM3 2012 ja SM3 2014 sekä jäljen PM2 2016 eli ei mitään turha rouvakoira!

Yhteenvetoa

Nyt on niin pitkä tauko takana, että oikaisen :--) ja kirjoitan blogiin vain yhteenvedon.

MES-korkkaus sujui tosiaan Ninjalta hienosti, mutta sen jälkeen käytiin hakemassa myös yksi nolla (43p tms.) ja yksi hylkäys (uusin itse kyltin, jota ei saa uusia). Saatiin kuitenkin se RTK4, vaikka treeneissä ei enää huhtikuun jälkeen käytykään. Toukokuiseen kokeeseen oli hyvä päättää kevätkausi ja mummo sai viettää kesää oloneuvoksena ilman rallitreenejä.

Hunni pääsi mun kanssa kahdestaan 1,5vk reissulle Kouvola-Oulu-Joensuu-Ilomantsi -Joensuu - Kouvola
Oulun reissulla tavattiin myös siskopuoli Penni

Hunni vakavana uintireissulla (c) Heta Pääkkönen

Kesä piti tietysti sisällään paljon uimista

vanha ja viisas voittaa joskus nuoren ja nopean pallonhaussakin

Velipuoli-Rio ja Ninja tapasivat Heinolassa rallyn merkeissä, heille sijat 3. ja 2. Vielä veti isosisko pidemmän korren!
Palasimme Ninjan osalta treeneihin elokuun alussa ja kaverin kanssa tehdyn puisto-ratatreenin jälkeen käytiin tekemässä 82p rata Heinolassa. Säätämisestä huolimatta oltiin kakkosia.  :o Tähän väliin sitten ratatreenejä kahdet samalla kahden naisen kokoonpanolla puistossa ja pientä tekniikoiden tekoa pihalla ilman kylttejä. Mikkelissä syyskuun alussa sitten 96p ja 1.sija. Elikkäs yksi 95p tai ylempi vielä, niin Ninjasta leivotaan RTVA.
WIN!

Hunni päätti keväällä tehdä totalisen karvanvaihdon. Ihankuin ois vaihtanut sukupuolta ja alkanut nartuksi, sillä heitti ihan bikineille. :0 Tälleen kevyen hysteerisenä omistajana kiikutin sen tietysti klinikalle spesialistieläinlääkärille. Otettiin verinäytteet ja ihosta raapenäytteet, mutta mitään syytä karvanlähdölle ei lötynyt. Kuukauden päähän kontrolli ja silloinkin ainoa muutos oli kasvamaan lähtenyt karva. Jotta sain rauhan itselleni, käytin Hunnin nyt sitten syksyllä vielä kerran klinikalla uudessa verikokeessa. Mitään ei edelleenkään löydy, joten karvanvaihto jäi täysin mysteeriksi.  Eläinlääkäri kyllä ehdotti, että Hunni voisi alkaa verenluovuttajaksi, kun on täysin terve ja hyväpäinen eläin (=helppo tehdä toimenpiteitä). Sitten me ollaan Hunnin kanssa samiksia, luovuttamalla mahdollisia hengenpelastajia. :)

Hunni toukokuussa

Hunni heinäkuussa

Hunni syyskuussa (c) Anni Lemmetty

Hunnin kauteen 2016 on kuulunut kahdet kokeet. Toukokuussa käytiin tekemässä HK1 kivalla ykköstuloksella 295p. Tottis oli ihan koulutustason mukainen 96p eli pientä viilattavaa on. Maastossa oli aika bueno eli saatiin 199p. Hakuosuudessa ekalla näytöllä mie käskytin Hunnia maalimiehellä maahan kahdesti --> -1p. Toiseen ilmaisuun fiksuna osasin korjata omaa ohjaamistani ja käskytin maahan vasta myöhemmin (= ollessani lähempänä koiraa), jolloin totteli heti.

Haun jälkeen naama naurussa, on se vaan kivaa!

Elokuussa sitten käytiin tekemässä EK1 kakkostuloksella 262p. Tottis oli metrisellä käynyttä liukastumistapaturmaa lukuunottamatta hyvä, (ja tästä huolimatta) pistein 96. Maastossa sitten kävi työtapaturma haussa meille molemmille, jossa jäi aluetta tarkastamatta ja sinnehän se yksi ukkokin jäi... Jälki ja tarkkuus antoi täydet pisteet, mutta esineruudusta ja pudotetusta lähti molemmista piste.  Maasto-osuuksissa oli jännää se, että esineruudussa ei onnistunut kokeen muut koirat (ja Hunni ainoana toi tuon vasemman takakulman pienen kumilärpäkkeen) ja haussa molemmat ukot nosti vain yksi koira, muilta viideltä jäi se sama kolmenkympin ukko.

Esineruutuun jonottamassa

Valitettavasti Hunnin liukastumisen takia suunnittelemani JK3 korkkaus rotumestaruuksissa sekä AVO korkkaus tokon piirimestaruuksissa jäi meiltä tänä vuonna väliin. Pieni toivo kuitenkin elää, että Hunnin kanssa päästäisiin yrittämään HK2 vielä marraskuulla..  Ninjalle on suunnitteilla muutama rallytoko tähän loppuvuoteen ja lokakuussa toivottavasti päästään taas ryhmään treenaamaan. Ihan ekana on kuitenkin ne "maagiset" rallytokon SM-kilpailut, johon Ninja on karsittu yksilöihin kilpailemaan MES-luokkaan. :)

Vierivä kivi ei sammaloidu! Ninja päässyt testaamaan kahdesti MEJÄä. Kyllä nenäjutut vaan on parhaita!

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Ninjalla RTVA kello tikittää!

Käytiin tänään korkkaamassa mestariluokka rallytokossa Tuuloksessa, kun päästiin kimppakyydillä. :)

näppärän kokoinen matkustaja
tuomariharjoittelijan suunnittelema kuviokelluntasuoritus

Ninjan kanssa suorituduttiin radasta varsin mallikkaasti ja tänään lopputulos oli 99p eli eka MESHYV ja vieläpä kaiken kukkuraksi heti kiinnitys valionarvoon! Yksi piste annettiin pois vinosta oikean puolen perusasennosta neloskyltillä. Mutta eipä tuota nelosen kylttiä ole tullut aiemmin tehtyä, niin Ninja sitten tulla syöksähti vähän väärään paikkaan. Hups. :)

Onnellinen oman roadkillilelunsa kanssa

Ninjan kisakirjan perusteella voisi olettaa, että rallittelu on helppoa kuin heinän teko. Kyllähän se helpolle näyttää, mikä tahansa, onnistuessaan.. :)

torstai 25. helmikuuta 2016

Ninjalle lisää pölynkerääjiä

Ninja oli sitten valittu sekä LKK että SRY Päijät-Hämeen vuoden 2015 tokokoiraksi.  :)

laadukas kännykkäkuva pystipönötyksestä

Talvitauko sujuu "hienosti", sillä olen itse kolmatta viikkoa järkyttävässä flunssassa. Koirien liikuttamisen kannalta tää on ihan katastrofi, sillä oma liikuntakielto jatkuu huhtikuun korville asti. Olettaen, että tämä antibioottikuuri nyt tehoaa. Onneksi koirat ovat päässeet apukäsien toimesta ulkoilemaan kunnolla. 


Jos pitäisi valita yksi kuva, johon kiteytyy koiran olemus, niin Hunnin kohdalla se olisi kyllä tämä!


talvi on joskus hyvin kaunis


Minut valittiin vuosikokouksessa LKK johtokuntaan, koe- ja koulutustoimikunnan peejiiksi sekä olen yksi yhdistyksen kokousedustaja SPKL ja SSKP kokouksiin. Saan siis ydistysaktiivisuutta ihan koko laidallisella. Huhhuh! Tässä siis pinna tulee venymään ja sietokyky toivottavasti kasvamaan. :--)

tiistai 9. helmikuuta 2016

Ninjalle RTK3

Kipaistiin Ninjan kanssa oman seuran rallytokokokeessa. Nää oli meidän kolmannet voittajaluokan rallitukset ja hyväksytty tuloshan tästäkin tuli. :) Pisteitä saatiin 97 eli sitä myötä kolmas VOIHYV ja  RTK3. Seuraavan kerran koerallitus tapahtuukin mestariluokassa, apua! Osaaminen ei toistaiseksi riittä edes kaikkiin voittajan kyltteihin, joten hurjasti treenattavaa riittää.

ratapiirros

pönötys


sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Hunnille TK1

Ajattelin, että kokeeseen ilmoittautuminen aktivoisi minua treenaamaan. Väärin ajateltu. :D Mutta käytiin nyt kuitenkin humputtelemassa tuo vika alokkaan koe.



paikallamakuu: 10
seuruu: 9,5 (lopun pa sekoilu)
maahanmeno: 10
luoksetulo: 10
noutoesineen pitäminen: 9 (liikkui haukatessaan kapulan poskihampaisiin, siirsi hetken jälkeen oikeaan paikaan)
kaukot: 10
hyppy: 10
kokonaisvaikutus: 10

Eli yhteensä 196,5p KP TK1 ja  voitto kotiin (sija 1/11. ) Tuomarina oli "kiltti setä" Laisi.

Hunni on niin huvittava. Tyyppi on "vähän kahvilla" ja puuhastelee vaan vailla mitään työajatusta. Todellinen puppemoodi. :D Hurjasti näkyy videolta kaikkia juttuja, mitä ois tarttenut treenata ennen koetta ja mitä tarttis muutenkin työstää. Tästä huolimatta me jatketaan vielä toistaiseksi talvihorrosta. Ehtii sitä myöhemminkin!

perinteinen palkintopose kotona

 

(c) Tuija Laurila


(c) Tuija Laurila

(c) Tuija Laurila

(c) Tuija Laurila



tiistai 19. tammikuuta 2016

VAU:n palkintoja ja Hunnin lapset esillä

VAU:n vuoden aloittajaisissa jaettiin palkintoja, joista Ninjalle kaksi:
- Vuoden 2015 tokokoira -kilpailun voitto
- Vuoden 2015 rallytulokas -kilpailun voitto

Lisäksi minut oli äänestetty vuoden parhaaksi TOKO kouluttajaksi, mikä tietysti lämmitti kovasti mieltä. :)


voittajan on helppo tuulettaa!

 Kovat pakkaset jatkuu, mutta valo alkaa lisääntyä ja niinpä kameraakin on päässyt pitkästä aikaa ulkoiluttamaan. Koirat ovat viettäneet iloista treenilomaa ja huoleton ohjaaja meni ja ilmoitti molemmat kokeeseen. Hunnin (toivottavasti) vika ALO tokotus on nyt lauantaina. Lahjattomat treenaa, kahdella eri hallilla pyörähdetty jotenkin eikös se ole ihan riittävää aktiivisuutta. :--) Ninjan (toivottavasti) viimeinen VOI rallittelu on sitten helmikuussa. Kerran on käynyt Ninja nyt hallilla tekemässä MES-luokan sm karsintaradan ja voin kertoa ettei tullut _yhtään_ mitään. Liikaa sellaisia juttuja, joita ei olla vielä edes harjoiteltu. Mutta olipahan taas hauskaa ja maha kipeänä nauramisesta!

iästä viis, vauhtia riittää

Naamassa jotain? Täh?

Nyt sunnuntaina oli Lahden ryhmänäyttely ja pentunäyttely ja siellä pentunäyttelyn puolella esiintyivät Hunnin lapsista Maj ja (Hämeenlinnan) Taavi isoissa pennuissa. Jännä paikka kun sekä omistajat että koirat olivat ekaa kertaa missään liikkeellä. Ilo on avoimet ja reippaat pennut, joita ei tuollainenkaan juttu huimaa. Kyllä saa olla ylpeä jälkikasvusta!!

Taavin esitti omistaja itse ja minä esitin Majn. Molemmat olivat tuhdissa kunnossa (ahneudella on puolensa, ellei pidä varaansa), karva on kiharaa ja sitä ei ollut yhtä paljon kun luokkakavereilla, korvat kuulema isot ja hännät liian ylhäällä liikkeessä.. :D Mutta "erinomainen luonne" luki molempien papereissa, kuten nyt odotettavaa olikin. :) Vähemmän ruokaa kuppiin, lisää treeniä ja ei muuta kun sitten sitä "metsämiehen sertiä" metsästämään! Maj on kuulema menossa vielä sitä ennen treenaamaan Lahti KV:hen, joten sinne täytyy mennä lasta juoksuttamaan.

Maj (c) Anni Lemmetty
Taavi (c) Emma Tuominen
näin esitetään 8kk ilman näyttelytreeniä - liikkeestä seisominen :D (c) mie itte kännykällä

Maj jäi vielä seuraamaan ryhmänäyttelyn puolelle tervuja. Aitiopaikalta olikin hyvä seurata kehän sujumista.