Ninjasta RTVA

Viikko ässämmien jälkeen mentiin pyörähtämään Kouvolaan Kymenkennelpiirin piirimestaruuksiin kuokkimaan. Piirimestaruudestahan ei tietenkään voitu kisata, mutta normisti pisteitä jaossa myös "ulkopiiriläisille".

Rata oli varsin mukava, mutta sisälsi muutaman kohdan, jossa piti olla omissa ohjausten ajoituksissaan, koiran haltuunotoissa ja ihan vaan niissä perus linjauksissa tarkkana. Ninjalla oli viikolla treeneissä joku musta aukko tuplasaksalaisten kohdalla ja ne oli molemmat ratapiirustuksessa... Ihan pisti naurattamaan ratapiirustuksen nähtyäni. :D Mikä munkkituuri!

Otin ennen radalle menoa molemmat saksalaiset kerran ja sitten herran haltuun.. Radan jälkeen en osannut yhtään sanoa, miten meni. Tuntui hyvältä, mutta toisaalta pisteitä voi ottaa niin monesta kohdasta. Odottaminen oli sietämätöntä, mutta se lopulta palkittiin. Ninjan nimi sanottiin viimeisenä kisakirjojen jaossa eli meille 1.sija MESHYV96p ja RTVA!

palkintojenjako (c) Tuija Hietanen

 Tämä valionarvo on sellainen, etten sitä olisi vuosi sitten uskonut. Itsepäiselle ja urautuneelle, aikanaan ohjaajan osaamattomuutta vahvasti pakotekoulutetulle, yli 10v eläimelle kun alat opettaa "rallytemppuja"... Tuntui se aluksi kuin äyskäröisi järveä veneen puolelta toiselle. En ole itse esimerkki ohjaajasta, joka treenaa määrällisesti paljon ja jolla toistomäärät olisivat koskaan erityisen suuria. Vaikka tietyllä tavalla tulostavoitteellinen olenkin, on aina matka päämäärää tärkeämpi ja uskon matkasta nauttimisen vievän aina lopulta perille asti. Niinpä tämänkin lajin kohdalla tavoitteet ovat nousseet edistymisen myötä.

kuva SM-karsintaradalta, vetreä 10v palkkautuu sosiaalisesti radan jälkeen

Alkuvuodesta perehdyimme jo hieman MES-luokan juttuihin ja ehdimmekin käydä keväästä muutaman kokeen. Kuitenkin isäni äkillisen poismenon myötä päätin jättää rallytokon kesäksi kokonaan tauolle. Syksyn tullen herättelimme rallytokoa ja kävimme muutamassa kokeessa. Aluksi homma oli ihan kadoksissa, mutta pikkuhiljaa alkoi taas sävel löytymään.

oikean puolen seuruu, tuo suurin voitto tuollaisen urautuneen karvaisen kanssa koko rallytokon ylemmissä luokissa

Ystäväni kysyi minulta muutama päivä valioitumiskisan jälkeen, miten saan enää motivaatiota treenaamiseen? Aionko osallistua ensi vuoden SM-kisoihin? Rehellisesti sanottuna en ole kiinnostunut kilpailemaan saati tähtäämään ensi vuoden SM-kilpailuihin. Rallytoko on ollut alusta asti Ninjan eläkelaji ja mielenvirkistystoimintaa. Toki tulokset (jos osallistumissääntöjä ei muuteta) ässämmiin on meillä nyt olemassa eli halutessa mahdollisuus osallistumiseen on. Mutta eiköhän ole Ninjan kisaamiset kisattu ja enää vaan humputellaan ja pidetään fyysinen ja psyykkinen virkeys yllä. Ja valmistaudutaan 11v juhliin. :)

(c) Tuija Laurila